Ovumia on korkeatasoinen
hedelmöityshoitoklinikka Tampereella.

Johtava hedelmöityshoitoklinikka Pohjoismaissa. Asiakkaillemme on syntynyt jo yli 9000 vauvaa. Fertinova Tampere / AVA-klinikka Tampere hedelmöityshoitoklinikka on osa Ovumiaa.
Lisääntymismolekyylibiologian ja sukusolupankkiteknologian osaamiskeskus.

Esittelyvideo   Onnellisen perheen tarina   Facts & figures
close

Ovumian sisaryhtiö hedelmöityshoitoklinikka Nova Vita palvelee asiakkaita Tallinnassa Virossa. Teemme klinikoillamme vuosittain yhteensä yli 1700 hedelmöityshoitoa. Asiakkaillemme on syntynyt jo yli 9000 vauvaa!

Katso onnellisen perheen tarina

Kertojina Jouni Viitanen, kilpa-aerobickin kaksinkertainen maailmanmestari sekä vaimonsa Niina Viitanen, hedelmöityshoitobiologi.

Lahjoita munasoluja!

Luovuttamalla munasoluja annat mahdollisuuden uuteen elämään.
» Lue lisää

Ovumian hedelmöityshoitoihin pääsee jonottamatta, ilman lähetettä.
Soittamalla numeroon 020 747 9310 saat nopeasti lisää tietoa ja voit varata tapaamisajan lääkäreillemme. Spermalaboratorion ajanvarausnumero on 040 844 2700.

Ajanvarauksemme on avoinna ma-pe klo 8.15-15.00.
Spermalaboratorion ajanvaraus on avoinna ma-pe klo 8.15-15.00. Voit varata sperma-analyysiin ajan myös netissä.

Ovumia kesätauolla 6.-30.7.2017

Olemme kesätauolla ajalla 6.-30.7.2016.

Kiireellisissä asioissa voit kuitenkin ottaa yhteyttä Päiviin: paivi.virta(at)ovumia.fi tai soita p. 0400-627507.

Aurinkoista kesää!

J77_1171

Ovumia suljettuna pääsiäisenä 14.-17.4.2017

Ovumia viettää pääsiäistä 14.-17.4.2017. Klinikkamme on avoinna normaalisti jälleen tiistaina 18.4.2017.

Kun lapsettomuus kuormittaa, pariterapia auttaa jaksamaan

Lapsettomuuslääkäri Paula Kuivasaari-Pirinen on tehnyt väitöskirjan (2013), jonka tulokset ovat lapsettomuuspsykologin näkökulmasta hyvin merkittäviä. Kuivasaari-Pirinen on tutkimuksessaan selvittänyt mm. hedelmöityshoidot tuloksettomina lopettaneiden henkilöiden sopeutumista tilanteeseensa. Tutkimuksen aineistossa jopa 30% lapsettomuushoitoihin hakeutuneista pareista on lopettanut hoidot kesken. Suurimpana syynä keskeyttämiselle on mainittu hoitojen aiheuttama psyykkinen kuormitus.

Tutkimuslöydös on motivoinut minua lapsettomuusklinikan psykologina kehittämään työtäni niin, että lasta toivovat jaksaisivat jatkaa hoitoja riittävän pitkään saavuttaakseen toivomansa lopputuloksen. Kaikkia ei valitettavasti hoitojen avulla voida edelleenkään auttaa, mutta hoitomenetelmien koko ajan kehittyessä ja esim. lahjasukusoluhoitojen yleistyessä yhä useamman on mahdollista saada kaivattu nyytti kotiin. Toivottu lopputulos vaatii edelleenkin kuitenkin aikaa, kärsivällisyyttä ja stressinsietokykyä.

Olen jo aiemmin suunnitellut tahattomasti lapsettomille ja erityisesti hoidoissa käyville stressinhallintavalmennuksen, jota olen toteuttanut pääosin yksilötapaamisina, näyttöön perustuvia psykologisia menetelmiä hyödyntäen.

Yksilöllisen stressinhallinnan ohella olen koko ajan vain vakuuttuneempi siitä, että lapsettomuuskriisiä läpikäyvät henkilöt hyötyvät erityisesti tukimuodoista, jotka auttavat heitä tukemaan ja kannattelemaan toisiaan parisuhteessaan paremmin. Lasta pidempään toivoneet parit tarvitsevat keinoja ennaltaehkäistä kriisin negatiivisia vaikutuksia parisuhteessaan. He tarvitsevat tukea vahvan tunneyhteyden säilyttämiseen tilanteessa, jossa lapsettomuus luo ulkopuolelta painetta, joka voi pahimmillaan erkaannuttaa puolisoita toisistaan.

Lapsettomat tarvitsevat usein apua myös tilanteissa, joissa parisuhde on jo syrjähtänyt raiteiltaan, mutta halua yhdessä jatkamiseen ja yhteiseen lapseen vielä olisi, jos suhteen kokemat kolhut vain saataisiin korjattua.

Vastaus kaikkiin edellä mainittuihin tarpeisiin on pariterapia. Tarjoan Ovumiassa kehittämääni, yhden käyntikerran aikana toteutettavaa lyhytinterventiota, joka kulkee nimellä Parisuhdekatsastus. Tämä palvelumuoto sopii pareille, joita lapsettomuus jo rasittaa, mutta huoli parisuhteen tilasta ei ole vielä suuri.

Pidempikestoinen paripsykoterapia taas sopii pareille, joille lapsettomuus on jo aiheuttanut suhteeseen ristiriitoja, tyytymättömyyttä, puhumattomuutta tai eroajatuksia. Tätäkin hoitomuotoa on saatavilla Ovumiasta minun vastaanotoltani.

Paripsykoterapia on hoitomuotona vaikuttava: Edustamani suuntauksen eli tunnekeskeisen pariterapian tuloksellisuustutkimuksissa on todettu, että yli 70% pareista saa terapiasta hyvän avun, jolloin he voivat jatkaa elämäänsä yhdessä aiempaa huomattavasti tyytyväisempinä suhteeseensa. Hoito voi olla vaikuttavaa myös tilanteissa, joissa pari itse on hoitoon tullessaan jo lähes luopunut toivosta.

Lasta toivoville pariterapian myötä vahvistuva suhde antaa lisävoimia jaksaa lapsettomuushoitoja ja selvitä vahvempina myös hoitojen jälkeisestä elämästä uusine haasteineen.

Ovumiassa minun vastaanottoni ovi on avoinna kaikille lasta toivoville pareille, jotka haluavat voida mahdollisimman hyvin yhdessä nyt ja myös tulevaisuudessa. Suhteen ei siis tarvitse olla vakavassa kriisissä, jotta käynneistä on hyötyä. Ovumia Perheklinikalle voivat hakeutua yhtä hyvin myös parit, jotka eivät käy Ovumiassa lapsettomuushoidoissa.

Kiinnostuitko? Lue palveluista lisää: www.perheklinikka.fi.

Kysyttävää? Kirjoita Mirkalle: mirka.paavilainen (at) ovumia.fi

Lähde: The pathway from infertility to motherhood through assisted reproductive technology (ART) Kuivasaari-Pirinen, Paula. Itä-Suomen yliopisto, 2013.

Nova Vita & Ovumia nurses’ meeting about international fertility treatments

Nova Vitas’s nurses Tiina, Merike and Tiina visited Ovumia Tampere on 24.2.2017. They discussed and shared learnings in a joint training program.

The topics of the meeting included e.g. the process of international customers, egg donor treatments and patient – nurse communication.

Photos:

  1. Nova Vita’s Tiina Lille D discusses about fertilility lab’s current trends with Ovumia’s Laboratory Director Kirsi Kananen and fertility biologist Tiina Tissari.
  2. Nova Vita’s Tiina Untera ja Ovumia’s Merja Ollila discussing about egg donor treatments.

 

Ovumian osaajat maailmalla: Candido Tomás maailmankonferenssin puhujana

Ovumian Candido Tomás piti asiantuntijaluennon alkionsiirroista hedelmöityshoitojen maailmankonfrenssissa Pariisissa.

Kuvissa: Kokousosallistujia oli lähes 1000 asiantuntijaa ympäri maailmaa.

Toisessa kuvassa Candido ESHREn presidentin Juha Tapanaisen kanssa keskustelemassa hedelmöityshoidon uusista hoitomahdollisuuksista.

 

Älä usko seksuaalisuuteen liittyviin myytteihin – lapsettomankin seksielämä voi olla hyvää

pair-650222_1920

Pakkopano, seksiä lääkärin määräyksestä tai väkisinmakaaminen. Näin rakastelua kuvaavat tahattomasti lapsettomat, joille yhdyntä on muuttunut mielihyvää tuottavasta intiimihetkestä aikataulutetuksi suoritukseksi, jonka tavoitteena on raskauden alkaminen.

Aihepiirin kipeydestä huolimatta lapsettoman seksuaalisuudesta voi kuitenkin puhua ääneen ja ongelmiin saada apua. Oleellista on seksuaalisuuteen liittyvän faktatiedon erottaminen urbaaneista legendoista ja yleisistä oletuksista.

Tässä seksuaalisuuteen liittyviä luuloja, joihin moni lapsetonkin saattaa kompastua. Myyttejä murtamalla lapsettomuuskriisiä läpikäyväkin voi löytää seksuaalisuudesta voimavaran.

Myytti: Hyvässä parisuhteessa puolisoilla on samanlaiset toiveet seksin suhteen.

Parisuhteen alkumetreillä voi vaikuttaa siltä, että kumppanit haluavat samantyylistä seksiä suunnilleen yhtä usein. Alkuhuuman haihduttua lähestulkoon jokainen pari joutuu kuitenkin kohtaamaan tosiasian, että seksiä ei haluta enää yhtä paljon tai vähän tai samalla tavalla kuin kumppani. Lisähaastetta tilanteeseen tuovat vaikeat elämäntilanteet kuten lapsettomuuskriisi.

Vaikeus saada lasta vähentää monien kiinnostusta seksiin, ja pelkät hellyydenosoituksetkin voivat alkaa tuntua ahdistavilta muistutuksilta siitä, mitä elämästä puuttuu. Kaikille näin ei kuitenkaan käy. Moni tahattomasti lapseton pari joutuukin tasapainoilemaan sen äärellä, miten luoda molempien puolisoiden kannalta mahdollisimman tyydyttävä tilanne läheisyyden ja seksin suhteen.

Miten antaa puolisolle hellyyttä ja intiimiyttä, jota hän lapsettomuudesta huolimatta kaipaa, vaikka itse haluaisikin käpertyä yksinäisyyteen? Miten estää puolisosta etääntyminen, vaikka läheisyys saattaa herättää negatiivisiakin tunteita?

Myytti: Hyvä kumppani aistii ja tietää intuitiivisesti, miten sinua kiihotetaan.

Hyväkään kumppani ei ole ajatustenlukija. Myöskään aiempien seksikokemusten perusteella ei voi tietää, mistä nykyinen kumppani nauttii, ellei hän kerro tai muuten ilmaise selvästi. Jo omaan itseen tutustuminen seksuaalisena olentona on monelle hyvin pitkällinen projekti. Siksi kumppanin nautinnonlähteisiin ja fantasioihin tutustuminen on loppujen lopuksi todella haastavaa puuhaa. Näin on etenkin, jos kumppani on vastakkaista sukupuolta, eikä kosketuspintaa hänen kokemusmaailmaansa löydy samanlaisen fysiologian kautta.

Kommunikointia omista mieltymyksistä tarvitaan yleensä yllättävän paljon, eikä toisen kykenemättömyys nappisuoritukseen ilman ohjeita ole millään muotoa merkki siitä, että parisuhde olisi vailla pohjaa.

Lapsettomuuskriisin aikana omista toiveista puhuminen on erityisen tärkeää, sillä vaikea elämäntilanne saattaa tuoda mukanaan muutoksia siihen, mitä itse kokee tarvitsevansa.

Myytti: Yhdyntä on pilalla, jos se ei johda orgasmiin.

Vielä tänäkin päivänä lukuisat naiset potevat huonoa omaatuntoa ja häpeää siitä, että eivät onnistu saamaan orgasmia yhdynnässä pelkkien yhdyntäliikkeiden avulla. Harva edelleenkään tietää, että orgasmin saaminen ilman suoraa klitorisstimulaatiota on käytännössä mahdotonta suurelle osalle naisista.

Tutkimuksissa on arvioitu, että tähän ryhmään kuuluisi jopa 70 prosenttia naisista. Kyse ei liene yhdyntätekniikan, keskittymisen tai henkisen yhteyden puutteesta, vaan puhtaasti fysiologisesta ilmiöstä.

Toisaalta taas orgasmin saaminen seksin aikana ei ole täysin yksinkertaista miehillekään, vaikka kumppani pystyisikin tarjoamaan täysin oikeanlaista apua oman kiihottumisen tueksi. Näin on hyvin usein tilanteissa, joissa seksin kautta tavoitellaan molemminpuolisen nautinnon sijasta lasta.

Kuukausien tai jopa vuosien yhdyntöjen aikatauluttamisen ja tuloksettoman yrittämisen jälkeen onkin täysin inhimillistä, että seksi ei välttämättä tunnu nautinnolliselta tai onnistu aina ollenkaan. Monet lapsettomat kokevatkin “pakkopanemisen” sen verran ahdistavana, että lapsettomuushoitoihin hakeutuminen tuntuu helpotukselta. Tällöin lapsen yrittämisen voi ulkoistaa ammattilaisten tehtäväksi. Itse sitten voi kotona keskittyä vain rakasteluun aiemmin liittyneiden elementtien palauttamiseen suhteeseen. Orgasmin metsästämisen sijaan on siis mahdollista taas keskittyä hyväilyyn ja muuhun esileikkiin sekä oman ja kumppanin nautinnon havainnointiin.

Kun rakastelun saa erotettua lapsen yrittämisestä, palaa suhteeseen yleensä tietynlainen rentous, mikä pitää sisällään myös mahdollisuuden nauttia, leikkiä, kokeilla jotakin uutta, katsoa toista rohkeasti silmiin tai lopettaa vaikka kesken, jos yhtäkkiä ei teekään enää mieli rakastella. Tällöin orgasmin saaminen on parhaassa tapauksessa toiminnan sivutuote, mutta ei päätavoite, johon kovassa paineessa tähdätään.

 

Teksti on julkaistu aiemmin Simpukka-lehdessä.

 Haluatko kuulla aiheesta lisää? Psykologimme Mirka esiintyy lapsettomien yhdistys Simpukan parisuhdepäivässä la 18.2.2016 Helsingissä. Puheenvuoron teemana on läheisyyden ja seksuaalisuuden ylläpito lapsettomuuskriisin keskellä. Lisätietoa: www.simpukka.info. Tsekkaa myös Simpukan järjestämä parisuhdetoiminta kotisivuilta!

Haluatko Mirkan vastaanotolle saamaan apua omaan tilanteeseesi? Varaa aika: www.perheklinikka.fi. 

Elossa 24h -ohjelman Aurora on ihmevauva: samanlaisia lapsia vain 80 koko maailmassa – Aurora ainoa Suomessa

Onnea, ihana Aurora! Ovumialla oli kunnia vastata munasarjakudoksen pakastamiseen ja sulatukseen sekä takaisin siirretystä munasarjakudoksesta tehdystä alkiotuotantoon liittyvästä laboratoriotyöstä.

Lue lisää Iltalehden artikkelista.

 

» Kaikki uutiset

Parisuhteisiin, seksuaalisuuteen ja perhe-elämään liittyvät psykologipalvelut: www.perheklinikka.fi

Ovumia Perheklinikka