Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Päivi Joki-Korpela toivoo, että koulussa alettaisiin puhua yhä enemmän lapsen hankkimisen edellytyksistä eikä vain ehkäisystä. Moni nuori mies kuvittelee, että naisen hedelmällisyys jatkuu pitkälle keski-ikään.
Englannissa tehdyn kyselyn mukaan kouluikäisistä pojista 30 prosenttia ajattelee, että 40 on naiselle ihan hyvä ikä saada lapsia, ja joka kymmenes, että vielä viisikymppisenäkin se on mahdollista.
Samansuuntaisia havaintoja on tehty myös Suomessa. Eliniän pidentyminen, nuoruuden ja terveyden ihannointi ja uutiset maailmantähtien ihmeraskauksista ovat luoneet illuusion siitä, että myös hedelmällisyys kestäisi entistä pidempään.
– Muutenhan me olemmekin entistä nuorekkaampia, mutta valitettavasti se ei koske munasarjoja. Meillä on kaikki munasolut jo syntyessämme, eikä uusia tule, vaan määrä vähenee ja laatu heikkenee, muistuttaa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT Päivi Joki-Korpela Ovumiasta.
Kouluterveydessä ja terveystiedon opetuksessa on keskitytty perinteisesti ehkäisyyn, mutta Joki-Korpela haluaisi siirtää painoa lisääntymisbiologian edellytyksiin: kuinka lapsia voidaan saada ja mitä se vaatii.
– Tietysti ehkäisykin on hyvä pitää mukana. Vähän enemmän voitaisiin kuitenkin puhua myös tästä toisesta puolesta eli milloin lasta kannattaisi alkaa suunnitella. Ja jos vaikka haluaa useampia, niin milloin viimeistään olisi hyvä miettiä aloitusta.
Miten transmies tai -nainen saa lapsia?
Hedelmällisyys ei ole tasa-arvoista, sillä mies saa parin kuukauden välein erän uusia siittiöitä. Ikä vaikuttaa myös siittiöiden laatuun, mutta ei niin jyrkästi kuin naisilla. Liki 50-vuotiaiden pop- ja elokuvatähtien raskaudet ovat saaneet alkunsa lähes poikkeuksetta lahjamunasoluista.
Lisääntymisterveyteen vaikuttavat samat asiat, joista muutenkin puhutaan koulussa. Esimerkiksi tupakointi vanhentaa munasarjoja ja vähentää siittiöiden tuotantoa. Se heikentää myös munanjohdinten toimintaa ja vaikeuttaa alkion kiinnittymistä kohtuun.
– Tupakointi kannattaa lopettaa, jos suunnittelee raskautta. Parasta, jos ei koskaan aloittaisikaan. Tämä koskee myös miestä.
Jo nuorena olisi hyvä oppia, miten lisääntymisterveys muuttuu elämän eri vaiheissa ja kuinka siihen voi itse vaikuttaa. Sukupuolinen moninaisuuskin olisi hyvä ottaa esiin koulussa.
– Esimerkiksi miten vaikka transmies tai -nainen voi saada lapsia. Toki nuoret ovat hyviä etsimään tietoa asioista, joista ovat kiinnostuneet, mutta tällaiset asiat voisi olla hyvä tuoda esiin jo ihan kouluopetuksessa, niin kenenkään ei tarvitsisi ahdistua, Joki-Korpela perustelee.
Ylipainolla suuri vaikutus hedelmällisyyteen
Elintavoista eniten hedelmällisyyteen vaikuttavat tupakointi ja painonhallinta. Naisella ylipaino saattaa aiheuttaa ovulaatiohäiriöitä, ja kun ovulaatiota ei tapahdu, raskaus ei ala.
Miehen ylimääräinen rasvakudos lisää naishormoni estrogeenin tuotantoa, aiheuttaa erektiohäiriöitä, vähentää siittiöiden tuotantoa ja heikentää sperman laatua. Painon pudottamisesta on siis usein etua molemmille.
Lisäksi tiedetään, että vanhempien, varsinkin äidin, perusterveystila vaikuttaa myös jälkeläisen terveyteen. Kyse on niin sanotusta epigeneettisestä periytymisestä.
– Ympäristötekijät voivat sytyttää tai sammuttaa geenejä. Jos äiti on reilusti ylipainoinen, niin kohdun ympäristö tavallaan ohjelmoi lastakin niin, että hänellä voi olla myöhemmässä elämässä ongelmia sydän- ja verisuonitautien tai kakkostyypin diabeteksen vuoksi, Joki-Korpela sanoo.
Tästä on vastakkainen esimerkki toisen maailmansodan ajalta. Kauppasaarto aiheutti Hollannin nälkätalven, jonka seuraukset periytyivät seuraavalle sukupolvelle. Raskaana olleet naiset kärsivät aliravitsemuksesta ja heidän lapsensa myöhemmin sydän- ja verisuonisairauksista.
Elintapoihin puuttuminen vaatii taitoa
Normaalipainoiset ihmiset alkavat olla vähemmistönä myös lapsettomuuslääkärin vastaanotolla. Kaikki tietävät, että ylipaino on terveydelle vaarallista, mutta elintapojen muuttaminen on vaikeaa. Se ei tapahdu lääkärin määräyksestä.
– Liiku enemmän ja syö vähemmän on ehkä huonoin neuvo, jonka lääkäri voi antaa. Kaikkihan sen tietävät. Kyse on nimenomaan siitä, miten muutoksia saadaan jokapäiväiseen arkeen.
Suomessa on alkamassa tutkimus, jossa hedelmällisyyttä yritetään hoitaa ylipainoon puuttuvalla elintapavalmennuksella. Idea on se, että pariskunnat saavat itse miettiä, millaisia pieniä uneen, ravintoon ja liikkumiseen vaikuttavia muutoksia he voivat tehdä, jotta niistä tulisi pysyviä.
Joki-Korpelan mukaan valmentajan tuki olisi ihanneratkaisu. Muidenkin alan ammattilaisten pitää suhtautua elintapojensa kanssa kamppaileviin kunnioittavasti.
– Muutosmatkalla tarvitaan nimenomaan kuuntelemista, ei neuvomista. Tässä on meillä terveydenhuollon asiantuntijoilla uudelleenkouluttautumisen paikka.
Hedelmällisyyskatsaus kiinnostaa naisia
Eräänlaista valmennusta on myös Ovumian tarjoama hedelmällisyyskatsaus. Miehet voivat tarkistaa oman tilanteensa sperma-analyysillä, naiset hedelmällisyyskatsauksella.
Katsastukseen tulevien naisten elämäntilanteet ja lähtökohdat ovat monenlaisia. Mukaan mahtuu sinkkuja, itsellisiä ja parisuhteessa olevia. Osa ei ole edes suunnitellut raskautta, jotkut ovat yrittäneet jo pitkään.
– Juuri tuli nainen, joka oli vasta jättänyt ehkäisyn pois. Äskettäin kävi myös nuori nainen, joka oli sairastanut leukemian lapsena ja halusi nyt tarkastuttaa hedelmällisyytensä.
Joki-Korpela kertaa kaikkien kanssa perusasiat terveydentilasta, elintavoista ja ovulaatiosta – onko esimerkiksi kierto normaali. Gynekologinen anamneesi kartoittaa historian, kuten löytyykö taustalta hedelmällisyyteen vaikuttavia seksitauteja tai leikkauksia, jotka ovat saattaneet aiheuttaa kiinnikkeitä ja siten häiritä munanjohdinten toimintaa.
Joki-Korpela esittelee myös käyrän, joka kuvaa synnytystodennäköisyyttä ikävuosittain. Alle 30-vuotiailla se on hyvä, ja lähes 90 prosenttia naisista tulee raskaaksi vuoden yrittämisellä.
– Neljänkympin korvilla jo puolet raskauksista päätyy keskenmenoon, koska munasoluissa on kromosomimuutoksia. Sitten käyrä vain jyrkkenee, ja 45 vuoden iässä alkaa olla jo aika epätodennäköistä saada lasta omilla munasoluilla.
Munasarjareservi tarkastetaan ultraäänellä, ja tarvittaessa mitataan verestä myös AMH-arvo (anti-mullerian-hormoni), joka kertoo reservin numeerisesti. Reservi ei kerro kuitenkaan munasolujen laatua. Mitä nuorempi nainen, sitä vähäisemmällä määrällä munasoluja hän voi tulla raskaaksi.
Liika liikunta, stressi ja hormonit myös pahasta
Hedelmällisyyden voi laittaa katkolle myös urheilemalla liikaa. Miehelle näin käy ainakin, jos piristää harjoitteluaan siittiötuotannon sammuttavalla testosteronilla.
Tämä voi tapahtua myös vahingossa: lääkäri määrää väsyneelle miehelle testosteronia tietämättä, että perheellä on lapsitoive.
Nuorten naisten uhkana on tavoitteellinen liikunta, kuten fitness-urheilu, taitoluistelu ja voimistelu sekä yleiset suorituspaineet.
–Tuntuu, että nuorilla on nykyään aika kovat vaatimukset itselleen. Pitää opiskella, urheilla, tehdä töitä ja olla sosiaalisesti aktiivinen. Liika stressi voi laittaa naisen lisääntymisjärjestelmän tauolle, Joki-Korpela sanoo.
Kun energiansaanti on liian vähäistä suhteessa kulutukseen, kierto saattaa häiriytyä ja pahimmassa tapauksessa kuukautiset loppuvat kokonaan. Jos estrogeenivajaus jatkuu pitkään, myös luusto voi haurastua ja tulla sydän- ja verenkierto-ongelmia.
– Eihän se ole tervettä, että kierto jää tauolle. Useimmiten se kyllä onneksi palautuu, kun tilanne normalisoituu, mutta esimerkiksi syömishäiriöiden jälkeen saatetaan tarvita apuja, että raskaus alkaisi. Uskon tai ainakin toivon, että valmentajat tietävät nämä asiat entistä paremmin.
Päivi Joki-Korpela
- Lapsettomuuslääkärinä vuodesta 2006, Ovumiaan 2021
- Tutkimuskohteena elintavat ja hedelmällisyys
- Tutkinut myös lisääntymisterveyttä ja gynekologisia infektioita
- Lisääntymislääketieteen lisäkoulutus 2018
- Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, HY 2014
- LT 2002 virologiasta
