Sukusolujen luovuttamisesta pitäisi kertoa opetuksessa ja terveysvalistuksessa nykyistä enemmän, sillä munasoluja jää luovuttamatta tiedonpuutteen vuoksi, kertoo kysely. Ovumian hoito saa munasolujen lahjoittajilta arvosanaksi taas lähes täyden kympin.
Helsinkiläinen Laura on käynyt luovuttamassa munasolujaan Ovumian Helsingin-klinikalla neljä kertaa. Ensimmäinen kosketus aiheeseen olivat mainokset HSL:n busseissa muutama vuosi sitten.
– Sitä ennen en tiennyt koko hommasta, että naisetkin pystyvät luovuttamaan sukusolujaan. Ajattelin, että mielenkiintoinen juttu, kuulostaa hienolta.
Ajatus jäi muhimaan, ja keväällä 2018 Laura huomasi Ovumian neuvontastandin silloisessa koulussaan Metropoliassa.
– Ajattelin, että eihän se vaadi vielä mitään, jos varaan ajan ja käyn juttelemassa asiasta. Siitä se sitten lähti.
Laura on varsin tyypillinen lahjoittaja. Ovumian tuoreen kyselyn mukaan lähes joka toinen munasolujen lahjoittaja on kuullut mahdollisuudesta ystävältä tai tutulta. Facebook, Instagram, podcast tai joku muu sosiaalisen median kanava on ollut lähteenä 60 prosentilla vastaajista.
Viidennes oli saanut tietoa mediasta ja joka kymmenes bussi-, metro- ja ulkomainoksesta, ja perehtynyt asiaan sen jälkeen itse. Kysymykseen oli mahdollisuus merkitä useampi kuin yksi lähde.
Lisää valistusta tarvitaan
Lahjoittajien mielestä nämä kanavat ja tavat eivät riitä. Näin voi päätellä vastauksista kysymykseen ”pitäisikö Suomessa jakaa nykyistä enemmän tietoa sukusolujen lahjoittamisesta, esimerkiksi opetuksessa, terveyskeskuksissa, neuvoloissa, tai yleisessä terveysvalistuksessa?”
Tulos on häkellyttävän yksimielinen: kaikki 43 vastaajaa ovat sitä mieltä, että kyllä pitäisi. Lähes sama varmuus on myös siitä, että pahin este sukusolujen lahjoittamiselle on tiedon puute.
– Miksei, jos asiasta kerrottaisiin terveyskeskuksessa tai neuvoloissa, niin nykyistä useampi ihminen tietäisi, että tällainen lahjoittamisen mahdollisuus on olemassa, arvelee myös Laura.
Alle viidesosa pitää korvauksen pienuutta lahjoittamisen esteenä ja lähes yhtä moni arvelee, että myös osittainen anonymiteetin puuttuminen saattaa viedä luovuttamishaluja. Lapsella on täysi-ikäisenä oikeus tietää luovuttajan henkilöllisyys, mutta se ei velvoita mihinkään.
– Siinä vaiheessa, kun arvioitiin, sovellunko luovuttajaksi, nämä asiat käytiin hyvin läpi. Jos ihmistä kiinnostaa biologinen perimänsä, niin minulla ei ole mitään sitä vastaan, vaikka hän haluaisi aikanaan tavata minut, sanoo Laura.
Ovumiassa tieto kulkee ja hoito toimii
Kun kynnys on kerran ylitetty, ei tiedon puute ole enää ongelma – ei ainakaan Ovumiassa. Lahjoittajat saivat arvioida asteikolla 1–10, kuinka tyytyväisiä he ovat saamaansa ohjaukseen ja hoitoon. Vastausten keskiarvo 9,8 hipoo lähes täydellistä.
Tyytyväisyys tulee ilmi myös lukuisissa avoimissa vastauksissa:
“Ohjaus oli todella kattava, ja hoitajat olivat hyvin tavoitettavissa. Kaikkiin kysymyksiin sai nopeasti vastauksen.”
“Olen saanut erittäin hyvää neuvontaa (tarkkaa). Palvelu on yksilöllistä ja luotettavaa.”
“Henkilökunta on asiantuntevaa sekä helposti lähestyttäviä.”
“Minua on kohdeltu kauniisti ja ystävällisesti. Myös tyhmiä kysymyksiä on saanut esittää aina.”
Samanlaisia kokemuksia on myös Lauralla. Hän luovutti ensimmäisen kerran keväällä 2018 ja kolmannen kerran jo seuraavana keväänä. Kolmannella kerralla keho reagoi hoitoihin tavallista huonommin, eikä munasoluja tullut riittävästi.
Seuraavaan luovutukseen päätettiin pitää pidempi tauko, joka vielä venyi koronan vuoksi. Viime syksynä lahjoitus onnistui taas hyvin.
– Olen tosi tyytyväinen. Henkilökunta on ihan supermukavaa. Minusta on aina pidetty huolta. Olen kokenut, että vointini kiinnostaa ja olen hyvissä käsissä.
Lahjoittajat suosittelevat samaa myös muille
Munasoluja lahjoittaneet naiset kannustavat myös muita mukaan. Ovumian suosittelu saa kyselyssä kymmenportaisella (1–10) asteikolla saman 9,8 keskiarvon kuin tyytyväisyyskin.
“Suosittelin jo. Luovutusprosessi oli sujuva, siitä sai riittävästi tietoa, oli olo, että voi luottaa.”
“Suosittelisin, ohjeistus oli hyvää, henkilökunta osaavaa, mukavaa ja kannustavaa. Positiivinen kokemus.”
“Lyhyt toimenpide, kivuttomat pistokset ja mikä sen ihanampaa kuin lapsi tähän maailmaan.”
“Positiivinen kokemus kokonaisuudessaan, mahtava henkilökunta, joka tekee tärkeää työtä ja on ystävällinen.”
“Ystävällinen ja lämminhenkinen klinikka oli. Turvallinen olo prosessin läpi.”
Laura on pitkälti samaa mieltä kuin muutkin lahjoittajat. Hänkin on jakanut kokemuksiaan kaveripiirilleen. Yksi heistä ehti jo harkita lahjoittamista.
– Jos tuntuu siltä, että tämä on oma juttu, niin kyllä minä suosittelen. Ainakin minulla on ollut hyviä kokemuksia.
Lahjoittaminen vahvistaa auttamisen halua
Munasolujen lahjoittajilta kysyttiin myös, onko oma suhtautuminen muuttunut luovuttamisen jälkeen. Yleisin vastaus oli ”ei”, mutta jos, niin positiiviseen suuntaan.
Moni hämmästyi toimenpiteen yksinkertaisuudesta, mutta toisin päinkin saattoi käydä.
“Olen ymmärtänyt vielä paremmin, miten iso pula sukusoluista on.”
“Ehkä luovuttamiseen/prosessiin kului odotettua enemmän aikaa. Itse punktio toimenpiteenä oli oletettua paljon helpompi.”
“Luovuttaminen oli helpompaa kuin luulin, ei yhtään niin kamalaa kuin nettikirjoituksista voisi luulla.”
Lauralla on vastaavanlaisia kokemuksia. Varsinkin lääkkeiden pistäminen sujui helposti.
– Itse keräysosuus ei ole hirvittävän miellyttävä, mutta ei siinäkään ole mitään, mitä ei kestäisi.
Vauvoja syntyy, ehkä joskus omiakin
Moni saa kipinän lahjoittamiseen jonkun läheisen tai tuttavan lapsettomuusongelmista. Yksi Lauran läheisistä ystävistä sekä tuttava kärsivät myös ongelmasta, mutta tapaukset ovat tulleet esiin vasta äskettäin.
Sukusolujen luovuttaminen on myös tapa testata oma hedelmällisyys. Lauralle on nyt selvää, että ainakaan munasolut eivät estä raskaaksi tulemista. Alle kolmikymppiselle naiselle lasten hankkiminen ei kuitenkaan vielä ole ajankohtaista.
– On sitä mietitty, mutta ehkä se on parin vuoden päästä ajankohtaisempaa.
Lauran lahjoittamista munasoluista on jo syntynyt lapsia ainakin kahteen perheeseen. Ensimmäisten luovutuskertojen tulokset innostivat jatkamaan.
– Siitä tulee todella iloiseksi, kun joku on saanut avun ja oman vauvan. Nyt se tuntuu ehkä vielä paremmalta, kun tietää että on lähipiirissä ihmisiä, joilla on itselläänkin haasteita tämän asian kanssa.
Kyselyn keskeiset tulokset
- Tyytyväisyys hoitoon ja ohjaukseen: 9,8 (asteikko 1–10)
- Halu suositella Ovumiaa: 9,8 (asteikko 1–10)
- Syyt lahjoittamiseen: halu auttaa (93 %), lähipiirin lapsettomuus (47 %), uteliaisuus (28 %), oman hedelmällisyyden selvittäminen (28 %)
- Lisää tietoa sukusolujen lahjoittamisesta opetukseen, terveydenhuoltoon ja terveysvalistukseen (100 %)
- Lahjoittamisen suurimmat esteet: tiedon puute (95 %), pieni korvaus (23 %), lapsen oikeus tietää luovuttajan henkilöllisyys täysi-ikäisenä (19 %)
Paperikyselyyn vastasi 43 munasolujen lahjoittajaa Ovumian Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän klinikoilla kesä-syyskuussa 2021.
