Moderneissa hedelmöityshoidoissa elämän ensihetket vietetään syväjäädytettynä, koska alkioita voidaan turvallisesti pakastaa ja säilyttää tulevaa käyttöä varten. Näin samassa perheessä voi olla lapsia, jotka hedelmöittyivät samana päivänä mutta syntyvät eri vuosina. Teknologian kehittyminen on mahdollistanut myös munasolujen pakastamisen ja säilyttämisen. Tämä mahdollistaa hedelmällisyyden säilyttämisen naisilla, jotka haluavat siirtää lapsen hankkimista elämäntilanteensa vuoksi myöhemmäksi. Ovumian klinikoissa on hedelmöityshoidoista (IVF, ICSI) pakastettu yli 42.000 alkiota ja hoidoista on syntynyt yli 7.500 lasta. Ihmisalkion matka on siten joskus ajallisesti pitkä kylmästä säilytyksestä vanhempien lämpöisille ja rakastaville käsivarsille.
Hiljattain keskustelussa nousi esiin kysymys, mikä on kylmin pysyvästi asuttu paikka maailmassa. Selvisi, että Venäjällä sijaitsevassa Oimjakon kylässä keskilämpötila on talvella -50 °C ja siellä mitattu kylmin lämpötila on ollut -71°C vuonna 1926. Mielenkiintoista on se, että lukuisat koeputkessa hedelmöitetyt alkiot viettävät ensimmäiset elinkuukautensa tai elinvuotensa paljon kylmemmässä ympäristössä eli -196 °C:ssa syväjäädytettynä.
Koeputkihedelmöityshoidossa saadaan kerättyä keskimäärin 7-15 munasolua, joista hedelmöityksen jälkeen kehittyy useita alkioita. Paras alkio siirretään kohtuun jatkamaan kehitystään, jolloin jäljelle jää monia hyvälaatuisia alkioita myöhemmin käytettäväksi. Moderneissa lapsettomuusklinikoissa, kuten Ovumiassa, yli 70%:ssa hoidoista siirretään vain yksi alkio raskaustulosten ollessa hyvät. Tämä mahdollistaa normaalin raskauden ja turvallisen synnytyksen äidille ja lapselle.
Alkioiden pakastusmenetelmien kehittymisen ansiosta alkion siirron jälkeen jäljelle jääneet alkiot voidaan pakastaa ja säilyttää tulevaa käyttöä varten. Joskus harvoin koeputkihedelmöityshoidon yhteydessä alkion siirtoa ei tehdä välittömästi, vaan pakastetaan kaikki alkiot. Alkioiden pakastaminen mahdollistaa myös sen, että jos ensimmäinen hoitosykli ei anna myönteistä tulosta, naiselle ei tarvitse enää tehdä uutta munasarjojen hormonistimulaatiohoitoa, vaan pakastetun alkion siirto voidaan toteuttaa joko naisen luonnollisessa kuukautiskierron aikana tai korvaavan hormonihoidon avulla. Kun kohdun limakalvo on oikeassa vaiheessa, sulatetaan pakkasessa olleita alkioita ja niiden siirtäminen kohtuun voi alkaa (FET, ’frozen embryo transfer’). Alkioita voidaan säilyttää pakkasessa pitkiäkin aikoja ja sulattaa vasta sitten kun halutaan saada toinen tai kolmas lapsi. Näin samassa perheessä voi olla lapsia, jotka hedelmöittyivät samana päivänä mutta syntyvät eri vuosina. Säilytysaika ei vaikuta alkioihin vaan alkion kannalta ratkaisevaa on alkiolaatu pakastushetkellä sekä pakastuksessa ja sulatuksessa käytetyt menetelmät.
Ensimmäinen FET-hoidolla alkuunsa saanut lapsi syntyi vuonna 1984 Australiassa. Nykyään alkioiden pakastaminen on tavallinen toimenpide hedelmöityshoitoklinikoilla. Pakastetut alkiot säilytetään nestemäisessä typessä -196 °C:ssa laboratorioiden valvotuissa olosuhteissa. Alkioiden pakastus on tärkeä osa koeputkihedelmöitystä, sillä sen avulla hoito on saatu turvallisemmaksi ja tehokkaammaksi.
Vuonna 2014 Suomessa kaikista hedelmöityshoidoista syntyi 2.417 lasta, josta FET-hoidosta syntyi 730 lasta. Tämä on enemmän kuin koeputkihedelmöitys (IVF 531), mikrohedelmöitys (ICSI 397) tai inseminaatio (466) hoidoissa (THL 2016).
Alkioiden pakastuksessa käytetään erikoisliuoksia, jotka sisältävät jääkiteiden muodostumista estäviä kylmänsuojayhdisteitä. Nykypäivänä alkiopakastuksessa käytetään pääasiallisesti kahta menetelmää – hidasta pakastusta (’slow-rate freezing’) ja vitrifikaatiota. Ensimmäisessä menetelmässä alkiot jäähdytetään hitaasti noin kahdessa tunnissa huonelämpötilasta -196 °C: een. Nopea pakastusmenetelmä eli vitrifikaatiomenetelmä on yleistynyt vasta viime aikoina. Vitrifikaatiossa käytetään suurempaa kylmänsuoja-ainepitoisuutta ja toimenpide suoritetaan muutamassa minuutissa. Pakastetut alkiot sijoitetaan asiakkaan nimellä ja yksilöivällä koodilla varustettuihin pakkasenkestäviin erikoisputkiin. Tämän jälkeen putket siirretään typpeä sisältäviin tynnyreihin kunnes ne sulatetaan.
Kaikki yksittäiset alkiot eivät kestä pakastusta ja sulatusta. Sulatuksen jälkeinen alkioiden säilyvyysprosentti on perinteisellä hitaalla pakastuksella noin 50–70%. Samalla on otettava huomioon, että yksittäisellä asiakkaalla voivat säilyä kaikki alkiot ja joissain säilyvyys on huonompi. Ovumian vitrifikaatiomenetelmän kehitystyön tuloksena saavutetaan yli 90% alkioiden sulatuksen jälkeinen eloonjäämisprosentti ja päästään siten parhaisiin raskaustuloksiin. Vitrifikaation etuna on myös se, että menetelmä soveltuu kaikille alkionkehitysvaiheille – jopa herkille munasoluille – kun hidas pakastus soveltuu parhaiten jakautumisvaiheisille alkioille.
Ovumian hedelmöityshoitolaboratoriossa alkiot sulatetaan yleensä jo päivää ennen alkionsiirtoa. Seuraavana aamuna tarkistetaan alkioiden kehittyminen. Jos alkioiden kehitys ei vastaa tavoitetta, niin siirtoa ei tehdä. Vitrifikaatiomenetelmällä FET-hoitotulokset ovat yleensä erinomaiset. Esimerkiksi Ovumialla tehdyt FET hoidot tuottivat 40% kliinisiä raskauksia. FET hoitojen valtakunnallinen kliininen raskausprosentti oli 27% vuonna 2014.
Viime vuosina on mahdollistunut myös munasolujen pakastaminen ja sitä tarjotaan naisille yhä enemmän. Naiselle, joilla on kumppani, suositellaan munasolujen hedelmöitystä ja alkioiden pakastamista. Munasolujen säilyttäminen on alkioiden säilyttämiseen verrattuna hankalampaa, koska munasolut sisältävät suuren määrän sytoplasmaa. Ovumiassa kehitetyllä munasolujen pakastusmenetelmällä voi säilöä munasoluja lääketieteellisistä ja sosiaalisista syistä. Ennakoiva pakastus tarkoittaa munasolujen talteenottoa nuorella iällä hedelmällisyyden säilyttämiseksi. Se mahdollistaa hedelmällisyyden säilyttämisen esim. naisilla, joilla ei ole vakituista kumppania tai jotka haluavat siirtää lapsen hankkimista elämäntilanteensa vuoksi myöhemmäksi. Munasolujen pakastusta suositellaan tehtäväksi ennen 35 vuoden ikää. Munasolujen pakastaminen nuoremmalla iällä tuo suuremman todennäköisyyden lasten hankinnalle varttuneemmassa iässä.
Tänään ensimmäiset FET-menetelmällä syntyneet lapset ovat jo 30-vuotiaita, ja monet heistä ovat itsekin jo vanhempia. Hiljattaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että FET-hoidon tuloksena yksisikiöisten raskauksien yhteydessä on vähemmän ennenaikaisia synnytyksiä kuin ilman pakastusta tehdyissä alkionsiirroissa. FET:n merkitykseksi voisi kiteyttää sen, että kun yhdellä lääkehoitokierrolla ja hedelmöityksellä saadaan useampia alkioita, voidaan pakastuksen avulla päästä useampiin alkionsiirtokertoihin ja näin raskauden todennäköisyys kasvaa.
Pakastushoidoista syntyneet lapset ovat yhtä terveitä tai terveempiä kuin muista hedelmöityshoidoista syntyneet. Nykyisin jopa ajatellaan, että kaikki lapsettomuushoidot voisi tehdä pakastetuilla alkioilla, koska naisen elimistö on tällöin valmiimpi kuin hormoneilla stimuloiduissa koeputkihedelmöityshoidoissa.
Ovumian klinikoissa on hedelmöityshoidoissa pakastettu yli 42.000 alkiota ja niistä on siirretty yli 27.000 alkiota. Hoidoistamme on jo syntynyt yli 7.500 lasta. Kaikki tämä kertoo Ovumian kokemuksesta ja taidosta. Ja parasta työssämme on saada joka vuosi vierailu useimmista onnellisista perheistä, jotka tuovat meille nähtäväksi elämän suuret ihmeet, lapset. Matka on pitkä kylmästä säilytyksestä vanhempien lämpöisille ja rakastaville käsivarsille.