Suomessa neuvolaseurannassa on painotettu perinteisesti loppuraskautta, jonka aikana sikiön ja äidin hyvinvointia seurataan sekä mahdollisia raskauskomplikaatioita pyritään seulomaan. Kansainvälisissä koulutuksissa on kuitenkin vuosia puhuttu siitä, että riskit ja riskiryhmät pitäisi löytää jo raskauden suunnitteluvaiheessa tai alkuraskauden, viimeistään ensimmäisen kolmanneksen aikana.
Näin voitaisiin yrittää ehkäistä esimerkiksi ennenaikaista synnytystä, sikiön kasvun taittavaa istukan vajaatoimintaa, raskausmyrkytystä ja muita mahdollisia komplikaatioita.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ja ohjeistukset sikiöseulonnoista ovat jo melko vanhoja ja kaipaavat uudistamista. Nykyisten ultraäänilaitteiden erottelukyvyllä pystytään entistä tarkempiin tutkimuksiin.
Ensimmäisen kolmanneksen aikana (raskausviikoilla 12+0–13+6) on mahdollista tutkia sikiön rakenteita tarkasti ja havaita monia poikkeavaisuuksia, joita perinteisesti on löydetty vasta viikkojen 20–21 rakenneultraäänitutkimuksessa. Osa rakenteista näkyy ensimmäisellä kolmanneksella jopa tarkemmin kuin raskauden keskivaiheilla.
Edistyksellistä ultraäänitutkimusta
Ovumia Tampereelle saatiin alkuvuodesta 2020 uusi lippulaivatason ultraäänilaite. Se on markkinoiden tarkimpia ultraäänilaitteita, parasta mahdollista tekniikkaa.
Sillä saa tarkemmat kaksiulotteiset kuvat kuin perusultralaitteella ja yllättävän tarkkoja 3D-kuvia. Pystymme tuottamaan yhä tarkempaa diagnostiikkaa kohdun sisältä.
Jos keskenmeno on todettavissa ultraäänestä, voin arvioida syytä sekä mahdollisesti tapahtuman todennäköisyyttä seuraavassa raskaudessa. Miten sen voisi estää tai onko mahdollista tehdä jotenkin toisin. Onnistumisia tulee koko ajan.
On hieno hetki, kun pitkän lapsettomuus- tai keskenmenohistorian jälkeen syntyy terve lapsi. Koen onnistumiseksi myös sen, että löydämme rakennevikoja jo alkuraskauden aikana, vaikka se ei asiakkaasta sillä hetkellä hyvältä tunnukaan. Ikävämpää olisi kuitenkin havaita se vasta 20. viikolla tai pahimmassa tapauksessa synnytyksen jälkeen.
Voimme ottaa synnyttäjän, mahdolliset sairaustilat ja koko perheen kokonaisvaltaisesti huomioon. Hyvä 4D-kuva vahvistaa kiintymyssuhdetta vauvaan jo raskausaikana.
Ultraäänitutkimuksia voi tehdä missä tahansa raskauden vaiheessa, kun lapsen hyvinvoinnista herää huoli. Näitä ovat esimerkiksi varhaisraskauden ultraäänitutkimus, rakenneultraäänitutkimus, sikiön yksityiskohtainen ultraäänitutkimus, 4D-ultraäänitutkimus, niskaturvotuksen (NT) mittaus.
Ultraäänitutkimuksissa on käynyt sekä lapsettomuushoidoilla että itsestään raskaaksi tulleita asiakkaita. Vastaanottoajat on saatu lähes poikkeuksetta järjestymään nopeasti.
Lisää tarkkuutta seulontoihin
Tieteenala ja diagnostiset keinot kehittyvät koko ajan. Ultraäänen avulla pystymme ehkäisemään raskauskomplikaatioita, löytämään piileviä sairauksia ja estämään niiden puhkeamisen myöhemmällä iällä.
Tämä tekee työpäivistä vaihtelevia. On perustutkimusta, monenlaisia toimenpiteitä ja jokainen raskaus on omanlaisensa. Koko ajan tulee kansainvälisiä tutkimuksia, joita voi soveltaa. Jatkuvasti voi kehittyä, koskaan ei ole valmis.
Monessa maassa raskausviikkojen 12-13 ultraäänitutkimukset ovat olleet jo vuosia samalla tasolla kuin Suomessa 20. raskausviikolla. Ultraäänijärjestöt antavat suosituksia, mitä esimerkiksi viikolla 12 kannattaisi seuloa. Nekin vaihtelevat, ja jokainen maa on tulkinnut niitä tavallaan. Suomessa asia ei ole edennyt.
Äskettäin kansainvälisen sikiölääketieteen kattojärjestön koulutuksessa käsiteltiin myös kromosomipoikkeamien seulomista raskauden alkuvaiheessa (viikoilta 8–10 asti).
Sikiöseulonnan tarkkuus ja luotettavuus kasvaisi, jos perus-NIPT-tutkimukseen kuuluvalla verikokeella alettaisiin hakea yleisimpiä 13-, 18-, 21-sukukromosomien trisomioita jo ensimmäisellä raskauskolmanneksella. Lisäksi rakenteita analysoimalla saataisiin arvokasta tietoa sikiön muista mahdollisista sairauksista tai poikkeavaisuuksista.
Vaikka kyse on resursseista, kustannuksista ja koulutuksesta, seulonta-asetus ja seulonnassa tarkastettavat rakenteet pitäisi ehdottomasti päivittää vastaamaan nykyaikaa. Ultraäänilaitteiden tarkkuus paranee koko ajan, ja esimerkiksi NIPT-tutkimukset tulleet yleisesti saataville.
Ultraääni johdatteli seksologiaan
Opiskeluaikanani olin kirurgisesti orientoitunut, kunnes sattumalta päädyin terveyskeskuksen äitiysneuvolaan. Palasin vielä tekemään kirurgian erikoistumispalveluja, mutta huomasin, ettei ala ole sitä, mitä odotin. Päätin kokeilla gynekologiaa ja jäin sille tielle.
Olen innokas oppimaan uutta, tunnollinen ja melko tarkkakin. Jos en tiedä jotain, otan selvää. Haluan tutkia ja perehtyä asioihin.
Gynekologiaan erikoistumisen jälkeen opiskelin perinatologiksi. Koulutus tuo lisäoppia raskausajan ultraäänidiagnostiikkaan, riskiryhmien raskausajan suunnitteluun, seurantaan ja hoitoon sekä synnytyksen jälkeiseen hoitoon.
Raskausajan potilaita on eniten, mutta Ovumiassa teen paljon myös hedelmällisyyskatsauksia, arviointeja ja perusgynekologiaa. Lisäksi minulla on kipu- ja endometrioosipotilaita.
Ultraääni- ja sikiödiagnostiikka on kiinnostanut minua aina, ja siksi olen halunnut tutkia, mitä kaikkea muuta ultraäänellä voi havaita. Endometrioosin ultraäänidiagnostiikka on ollut aika lapsenkengissä, mutta sitä on alettu tehdä viime aikoina yhä enemmän.
Koska potilaillani on ollut endometrioosista tai muusta syystä johtuvia yhdyntäkipuja, olen tullut sitä kautta osin seksologialalle. Valmistuin seksuaalineuvojaksi lokakuussa ja aloitin seksuaaliterapeutiksi kouluttautumisen. Jos kaikki menee hyvin, valmistun joulukuussa.
Minulla on neljä pientä lasta, ja perhearjen vuoksi siirryin pari vuotta sitten kokonaan yksityisvastaanotolle. Näin voin hallita töitä lapsiperheen ehdoilla.
Uskon, että myös etävastaanotot ovat tulleet jäädäkseen. Ne sopivat rutiinitarkastuksiin, joissa kliininen tutkimus ei ole välttämätöntä, esimerkiksi osaan ehkäisyn, yhdyntäkipujen ja endometrioosin hoidon kontrolleista. Toki raskausultrat ja muut diagnostiset tutkimukset vaativat kohtaamista.
Puhelimen tai Skypen kautta voidaan suunnitella raskausaikaa ja esimerkiksi pohtia suosituksia raskauskomplikaatioiden ehkäisemiseksi. Osa potilaista on tykännyt siitä, että aluksi on juteltu etänä ja katsottu kaikki laboratoriokokeet valmiiksi ja sitten normivastaanotolla on päästy suoraan suunnittelemaan tai toteuttamaan hoitoa.
Kirjoittaja on Tampereen Ovumiassa työskentelevä naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, joka on suorittanut raskausajan diagnostiikkaan ja ongelmien hoitoon keskittyvän perinatologian lisäkoulutuksen.