Mistä tietää milloin hedelmöittyminen on tapahtunut?
Hedelmöittyminen tapahtuu ovulaation aikana, useimmiten kuukautiskierron 14. päivänä. Alkio taas kiinnittyy kohtuun noin viikon kuluessa hedelmöittymisestä. Ovulaatio ja hedelmöittyminen ovat usein oireettomia, mutta osa naisista kokee ovulaation aikana esimerkiksi kuukautiskipujen kaltaisia kipuja alavatsassa, runsaampaa limaneritystä tai vatsan turvotusta. Myös alkuraskauteen lukeutuu usein samat oireet.
Kuinka nopeasti hedelmöitys tapahtuu?
Hedelmöittyminen tapahtuu nopeasti, sillä siittiöt säilyvät hedelmöityskykyisinä vain noin 1-2 vuorokautta – jos ovulaatio tapahtuu yhdynnän kanssa samaan aikaan, pääsevät terveet siittiöt munanjohtimeen jo muutamassa minuutissa. Raskauden taas katsotaan alkavan noin 6-10 päivää hedelmöityksen jälkeen, jos hedelmöittynyt munasolu on kiinnittynyt oikein.
Mistä tietää milloin on ovulaatio?
Säännöllisessä kuukautiskierrossa ovulaatio tapahtuu noin kaksi viikkoa ennen seuraavien kuukautisten alkamista. Jos taas kuukautiset ovat epäsäännölliset, voi ovulaation tarkka ajankohta olla hankala selvittää ilman erillistä ovulaatiotestiä. Ovulaatiosta voivat kertoa myös muut merkit, kuten esimerkiksi turvonnut ja kipeä alavatsa tai runsaammin vuotava sekä rakenteeltaan kirkkaaksi ja venyväksi muuttunut valkovuoto.
Mistä tietää, että ovulaatio ei tapahdu?
Useimmiten ovulaation tiedetään tapahtuneen vasta silloin, kun kuukautiset ovat jääneet kokonaan pois ja raskaus on alkanut. Myös epäsäännölliset kuukautiset voivat olla merkki siitä, ettei ovulaatio tapahdu normaalisti. Munasolun kypsymistä ja ylipäätään naisen hedelmällisyyttä voidaan tutkia hedelmälllisyystutkimuksen avulla. Toisinaan kuukautiset kuitenkin voivat tulla, vaikka munasolu ei olisikaan irronnut. Jos ovulaatio ei tapahdu luonnollisesti, voidaan munasolun kypsyminen ja irtoaminen saada aikaan munarakkulan kypsytyshoidon eli ts. ovulaation induktion avulla.
Hedelmällisyysneuvonta hoitajan kanssa on maksuton
Varaa hedelmällisyysneuvonta
Miksi hedelmällisyys laskee?
Naisen tai miehen hedelmällisyys voi laskea iän, elintapojen, sairauden tai esimerkiksi infektioiden takia. Syitä alhaiseen hedelmällisyyteen voidaan tutkia hedelmällisyystutkimuksen avulla, vaikka joskus syy jääkin tuntemattomaksi. Samalla pystytään kartoittamaan millaisia elämäntapamuutoksia tai mahdollista hedelmöityshoitoa voidaan tulevaisuudessa raskauden mahdollisuuden parantamiseksi tarjota.
Mistä tietää että hedelmällisyys on laskenut?
Laskenut hedelmällisyys huomataan usein vasta silloin, kun raskaus ei ala toivotusti. Naisen sekä miehen laskenutta hedelmällisyyttä voidaan kuitenkin tutkia hedelmällisyystutkimuksen avulla. Tutkimus voidaan tehdä jo ennen raskauden yrittämistä. Hedelmällisyyden maksimointiin voi vaikuttaa usein myös omilla elintavoilla.
Mikä on hedelmöityshoidon ikäraja?
Suomessa hedelmöityshoitolakiin ei ole kirjattu hedelmöityshoidon ikärajaa. Ovumialla hedelmöityshoidon ikäraja on 46 vuotta eli hoidamme Suomen klinikoillamme alle 47-vuotiaita naisia.
Ovumia Nova Vita Tallinnan klinikalla hoidamme alle 51-vuotiaita naisia.
Milloin varhaisultraan?
Varhaisultraan voi hakeutua raskausviikoilla 5–12 (viikot lasketaan kuukautisvuodon alusta). Varhaisraskauden ultraäänitutkimus katsotaan siis tapahtuvan ennen raskausviikkoa 12 ja siinä varmistetaan raskauden kesto, selvitetään laskettu aika, sikiöiden lukumäärä sekä raskauden sijainti kohdun sisällä.
Milloin rakenneultraan?
Rakenneultra eli varsinainen toisen raskauskolmanneksen ultraäänitutkimus on paras tehdä raskausviikoilla 18–22 tai raskausviikon 24 jälkeen. Raskausviikon 24 jälkeen rakenneultraäänitutkimuksen voi tehdä myös 4D-ultraäänilaitteella. Rakenneultraäänitutkimuksessa otetaan sikiön mitat sekä käydään sikiön rakenteet läpi kansainvälisten suositusten mukaisesti. Rakenneultra onkin Suomen seulonta-asetuksen mukaista tutkimusta kattavampi – rakenneultraäänitutkimuksessa tutkitaan sikiön eri elinten kehitys, kuten esim. aivojen ja sydämen rakenteet, kasvojen alue, keuhkot, vatsalaukku, munuaiset, virtsarakko, selkäranka sekä ylä- ja alaraajat.
Milloin gynekologille?
Ensimmäistä kertaa gynekologille hakeudutaan usein teini-iässä tai nuorena aikuisena. Tiettyä suositeltua käyntiväliä gynekologikäynneissä ei kuitenkaan ole ja asiasta kannattaakin keskustella oman lääkärin kanssa. Usein gynekologin vastaanotolle tullaan vasta jonkin oireen ilmentyessä, mutta todellisuudessa gynekologin puoleen voi kääntyä kaikissa naisen terveyteen liittyvissä kysymyksissä, aina raskauden ehkäisystä ja suunnittelusta vaihdevuosioireisiin saakka. Käyntien määrään voi vaikuttaa myös esimerkiksi ikä, hormonivalmisteiden käyttö, mahdolliset sairaudet tai sukuhistoria.
Miten hedelmöitys ajankohta lasketaan?
Hedelmöittymisen ajankohta lasketaan naisen viimeisimmän kuukautiskierron alkamispäivästä – 14. päivän kohdalla munasolu on hedelmällisimmässä tilassa, jonka vuoksi hedelmöitys tapahtuu todennäköisimmin juuri tuona aikana. Lisäksi lääkäreillä ja gynekologeilla on käytössään kalenteri tai kiekko, joka näyttää arvioidun lasketun ajan.
Mistä keskenmeno johtuu?
Keskenmeno voi johtua monesta eri syystä, kuten kohdun rakennepoikkeavuudesta, hormonaalisista syistä tai tulehduksista. Jopa joka neljäs raskaus saattaa päätyä keskenmenoon, eikä syytä välttämättä aina saada selville. Toistuvien keskenmenojen yhteydessä ovat lisätutkimukset aina tarpeen. Apua voi hakea esimerkiksi ensikäynniltä, joka tarjoaa apua keskenmenosta toipumiseen, syiden selvittämiseen ja raskauden suunnitteluun. Myös hedelmällisyystutkimus voi olla avuksi, sillä sen avulla saadaan arvokasta tietoa hedelmällisyydestä ja raskauden suunnittelusta.
Miten lapsettomuushoidot aloitetaan?
Lapsettomuushoidot aloitetaan lapsettomuustutkimuksella, jossa suunnitellaan tarvittavat tutkimukset, tehdään hoidon tarpeen arviointi sekä laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma. Lapsettomuustutkimuksiin kannattaa hakeutua, jos raskaus ei ole vielä alkanut kuuden kuukauden säännöllisen yrittämisen jälkeen.
Varaa ensikäynti Ovumiaan
Ensikäynti
Kuinka edistää raskaaksi tulemista?
Raskaaksi tulemista voi edistää tukemalla naisen tai miehen hedelmällisyyttä. Hedelmällisyyteen eli fertiliteettiin voi vaikuttaa mm. terveiden elämäntapojen avulla. Ikä on yksi suurimmista eritoten naisen hedelmällisyyteen vaikuttavista tekijöistä, sillä naisen hedelmällisyys heikkenee ja raskaaksi tulo vaikeutuu merkittävästi jo 35. ikävuoden tienoilla. Myös miehen hedelmällisyys alenee 30 ikävuoden jälkeen, vaikka iän vaikutus miehen hedelmällisyyteen ei olekaan yhtä merkittävä kuin naisilla. Lue myös lisätietoa naisen hedelmällisyydestä, miehen hedelmällisyydestä ja hedelmällisyyden edistämisestä.
Miksi en tule raskaaksi?
Jos raskaus ei ala säännöllisestä yrittämisestä huolimatta, voi siihen löytyä useita eri syitä. Paras aika hedelmöittymiselle on kaksi päivää ennen ovulaatiota, mutta jos ovulaatiosta on kulunut jo vuorokausi, ei raskaus enää ala. Lapsettomuus eli infertiliteetti katsotaan olevan kyseessä, kun raskaus ei ole alkanut vuoden kuluessa säännöllisistä yhdynnöistä huolimatta. Lapsettomuuden syyt voivat piillä naisessa, miehessä tai molemmissa. Joskus syy voi myös jäädä tuntemattomaksi.
Miksi en tule raskaaksi toista kertaa?
Jos raskaus ei onnistu ensimmäisen lapsen jälkeen, voi kyseessä olla sekundäärinen lapsettomuus. Sekundäärinen infertiliteetti voi johtua monista eri syistä kuten munarakkulan kypsymishäiriöstä, endometrioosista tai miehen poikkeavasta siemennesteestä. Joskus taas kyseessä voi olla selittämätön lapsettomuus, jolloin syy voida jäädä tuntemattomaksi. Jos et säännöllisistä yrityksistä huolimatta tule raskaaksi enää toista kertaa, kannattaa hakeutua lapsettomuustutkimuksiin.
Miksi en tule raskaaksi keskenmenon jälkeen?
Uusi raskaus on keskenmenon jälkeen yleensä mahdollinen heti kun vuoto on loppunut ja raskaustesti on negatiivinen, tai viimeistään kun kuukautiset ovat alkaneet normaalisti noin 4-7 viikon kuluttua. Keskenmeno voi kuitenkin kuormittaa fyysisesti ja henkisesti, jonka vuoksi raskaaksi tuleminen uudestaan voi vaikeutua. Jos taas taustalla on jo toistuvasti 2-3 peräkkäistä keskenmenoa, kannattaa hakeutua lapsettomuustutkimuksiin tai kysyä lisätietoa aiheesta lääkärin vastaanotolta.
Miksi ovulaatio tapahtuu, mutta raskaus ei ala?
Jos ovulaatio tapahtuu normaalisti, mutta raskaus ei ala, voi taustalla piillä esimerkiksi elintavat tai alentunut hedelmällisyys. Jos raskaus ei ole alkanut 6 kuukauden säännöllisen yrittämisen jälkeen, suosittelemme, että varaatte ajan lapsettomuustutkimuksiin. Tutkimusten avulla selvitetään syyt mahdollisen lapsettomuuden, alentuneen hedelmällisyyden tai hedelmättömyyden taustalla.
Voiko vaihdevuosien aikana tulla raskaaksi?
On erittäin harvinaista, että vaihdevuosien aikana voi tulla raskaaksi. Kuitenkin osa naisista on synnyttänyt vielä 50-ikävuoden jälkeenkin. Tämä on kuitenkin erittäin harvinaista, sillä naisen hedelmällisyys alkaa laskea jo 35-ikävuoden jälkeen merkittävästi, samalla kun raskauteen liittyvät riskit alkavat kasvaa lineaarisesti. Ikääntyminen lisää eritoten alku- ja loppuraskauteen liittyviä ongelmia, synnytykseen liittyviä komplikaatioita sekä vastasyntyneen sairastuvuuden ja kuolleisuuden riskiä.
Kuinka vanhana nainen voi saada lapsia?
Osa naisista voi saada lapsia omilla munasoluilla vielä 40 ikävuoden jälkeenkin, sillä jokaisen naisen munasarjat vanhenevat yksilöllisesti. Kuitenkin naisen hedelmällisyys alkaa merkittävästi laskea jo 35 ikävuoden tienoilla. Tavallisesti kuitenkin katsotaan, että 43 vuotta on takaraja, minkä jälkeen raskaus omilla munasoluilla on hyvin epätodennäköistä. Lahjamunasoluhoitojen avulla raskaus on mahdollista vielä tämän jälkeenkin. Yli 50 vuoden iässä raskaaksi tuleminen on jo todella harvinaista.
Ovumiaan voit tulla juttelemaan hoitajan kanssa hedelmällisyyteen liittyvissä asioissa.
Hoitajan hedelmällisyysneuvonta on maksuton eikä sido mihinkään.
Hoitajan hedelmällisyysneuvonta
